Lempeystankkaus

Tärkeä osa jouluun valmistautumista:
Lempeystankkaus

Olen harjoitellut nyt pari viikkoa vanhemmuuden laajentamista. Harjoitukset ja totuttelu on arvatenkin vielä kesken.

Kerran ja toisenkin oli lähiaikoina liian pitkä päivä. Kun isommat lopulta nukahtivat ja odotin hengähdystaukoa, ei pienin enää vain syönyt ja nukkunutkaan, vaan hänen kanssaan meni vielä pitkään viestejä arvaillen ja kommunikaatiota opetellen. Lopulta hänkin nukahti ja minulta tuli vaihteeksi itku. Olin hieman väsynyt. Miten totumme tähän uuteen, miten nopeasti kapasiteettini kasvaa, ja milloinkohan taas helpottaa…huomenna vai vuosien päästä?

Seuraavana aamuna olisin voinut nousta ja olla ärtynyt. Tendessi olla ärtynyt juuri nyt on suuri. Sen sijaan sain loistoidean: en noussut kiireellä. Alakerrasta kuului muiden ääniä, mutta vauva vielä nukkui makoisasti. Laitoin miehelle viestin alakertaan: voitkohan tuoda kahvia ja aamupalaa sänkyyn? Hän toi. ❤
Ja niinpä annoin itselleni luvan herätä lempeästi. Tankkasin energiaa itseeni yölliseen kulutukseen jälkeen, ennen kuin yritin alkaa leikkimää supersankaria. Ja niinpä sängystä lopulta nousi muillekin lempeästi “hyvää huomenta” toivottava äiti ja vaimo. Tuli hyvä päivä.

Tämä uusi vauva-arki on vienyt ajatukset mukanaan ja tuntuu vähän hassulta, että huomenna on jo jouluaatto. En haluaisi ottaa siitä turhia paineita, mutta ne tulevat ihan itsestään. Siksi (ainekin itselleni) tärkeä osa joulunvalmisteluja, ellei jopa tärkein, onkin lempeystankkaus. Sitä tarvotaan monta kertaa ja usein. Sen jälkeen on paremmat mahdollisuudet, että joulurauha säilyy omalta osaltani.

Lempeystankkaus auttaa hidastamaan ja muistamaan joulun ytimen. Joulun ydinsanoma nimittäin ei ole “kuka on ollut kiltti”. Rehellinen vastaushan on: ei kukaan. Joulunsanoma sen sijaan kutsuu ihmettelemään ja ihailemaan, seimen luo.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *